Hero Image
Kosteudenhallinta FAQ
Kosteudenhallinta

FAQ – Kosteudenhallinta

FAQ - Höyrynsulku ja kosteusturvallisuus

Ilmatiiveys on tärkeää - kysymyksiä höyrynsulusta ja kosteusturvallisuudesta.

Alla on useimmin kysyttyjä kysymyksiä liittyen höyrynsulkuun.

 

Höyrynsulku ja hengittävyys

Onko muovi höyrynsulkuna "myrkkyä" talolle vai ajaako pahvi saman asian, mutta hengittäen?

Kysymys: Loppuuko talon hengittäminen, jos laitan höyrynsuluksi muovia?

Olen eristämässä 1952 rakennettua taloa ja tarkoituksena on laittaa 150 mm villaa seinän eristeeksi. Kysynkin, että onko muovi höyrynsulkuna "myrkkyä" talolle vai ajaisiko pahvi saman asian, mutta hengittäen? Pelkoni on, että talon hengittäminen loppuu, jos muovia laittaa, ja kosteus pääsee muhimaan rakenteisiin.

 

ISOVER vastaa

Ilman sisältämä kosteus, eli vesihöyry, voi siirtyä rakenteisiin kahdella tavalla, eli ilmavuotojen kautta rakenteen raoista (konvektio) tai rakenteiden lävitse suotumalla (diffuusio). Ensiksi mainittu on kosteuden siirtäjänä paljon tehokkaampi ja siis myös epätoivottavampi. Konvektio voidaan estää laittamalla rakenteeseen ilmatiivis kerros, joka yleensä Suomessa sijaitsee rakenteen sisäpinnassa tai lähellä sitä. Tätä kerrosta kutsutaan puurakenteiden yhteydessä usein ilmansulkukerrokseksi. Tiili- tai harkkorakenteissa ilmansulkukerroksena toimii rappaus tai tasoitekerros. Riippuen ilmansulkukerroksen materiaalista, se voi toimia myös diffuusiota rajoittavana tai estävänä kerroksena ja tällöin voidaan puhua höyrynsulusta.

Kun puhutaan talon hengittämisestä, ei useinkaan osata määritellä mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan ilman kulkemista rakenteessa, on se ehdottoman epätoivottavaa riippumatta kumpaan suuntaan ilma on liikkeessä, ulos vai sisälle. Jos taas tarkoitetaan ilman sisältämän vesihöyryn vapaata kulkemista rakenteessa osapaine-erojen mukaan, kuvitellaan usein samalla sen tarkoittavan, että kosteus kulkeutuisi paitsi ulkoilmaa kohti rakenteen sisään, niin myös jotenkin rakenteesta takaisin sisäilmaan jolloin se toimisi jonkinlaisena "ilmankostuttimena" talviaikaan, jolloin sisäilma koetaan sen alhaisesta suhteellisesta kosteudesta johtuen kuivaksi. Tämä on taitavasti markkinoitu harhakäsitys, jota tukee ehkä ihmisten ajattelutapa, jossa hengitykseen ollaan ajateltu liittyvän sekä sisään-, että uloshengittäminen. Tosiasiassa kosteutta hyvin läpäisevillä materiaaleilla rakenteen sisäpinnassa, vain johdetaan kosteutta sisäilmasta rakenteen sisään, ei toiseen suuntaan. Tämä johtuu kosteusgradientin suunnasta käytännössä läpi vuoden.

Kokonaan toinen kysymys on, onko tästä haittaa rakenteelle vai ei. Tämä riippuu niin paljon mm. rakenteen kuivumiskyvystä ja sisäpuolen kosteuskuorman suuruudesta, että sitä pitää tarkastella erikseen ja se on kyllä laskennallisesti helposti tehtävissä. Poikkeuksen kosteuden kulkusuuntaan voi muodostaa tapaus, jossa rakenteessa on jokin "kosteusvaurio" eli rakenne on päässyt kastumaan jostain virheestä johtuen. Tällöin puhutaan rakenteen vikasietoisuudesta ja yksi olennaisimmista asioista on tällöin kuivumiskyky. Alla olevista linkeistä pääsee tutustumaan uuteen ilmatiiviysjärjestelmään, jossa myös tällaiset poikkeustapaukset on ideaalisesti otettu huomioon ilmansulkukalvon materiaaliominaisuuksilla.

Lyhyesti ja ytimekkäästi talon hengittäminen sen kaikissa positiivisissa (todellisissa) merkityksissä ei kärsi höyrynsulkumuovista, mutta kosteuden kerääminen rakenteen sisään sillä kyllä saadaan loppumaan. Rakenteiden kuivumismahdollisuus ulospäin on siis aina varmistettava riippumatta ilma-/höyrynsulun materiaalista. Sisääntulevalle korvausilmalle on varattava sopivat sisääntuloreitit esim. tuuletusikkunoiden tai korvausilmaventtiilien kautta, jos ilmanvaihto on painovoimainen. Energiataloudellisesti koneellinen lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihto on parempi.

 

 

 

 

Tummuneet villat

Joskus näkyy mustuneita eristevilloja, kun purkaa rakenteita. Eristeet olivat kuivat. Mistä on kysymys, ja pitääkö kyseessä olevat eristeet poistaa?

Kysymys: Miksi eristeet mustuvat?

Joskus näkyy sieltä täältä mustuneita eristevilloja, kun purkaa rakenteita. Viimeksi saunan rempan yhteydessä oli pinnalta mustuneita eristeitä. Eristeet olivat kuivat. Mistä on kysymys, ja pitääkö kyseessä olevat eristeet poistaa? Minä laitoin tilalle uudet eristeet.

 

ISOVER vastaa

Mustuminen johtuu siitä, että ilma on päässyt kulkemaan eristeiden lävitse, ja ilman mukana kulkevat lika ja pöly ovat tarttuneet kiinni eristeisiin ja tummentaneet niitä. Eriste on toiminut suodattimen tavoin. Ilman kulkeutuminen eristetilasta sisätiloihin on syytä estää, jotta energiaa ei kulu turhaan ja rakenteiden sekä ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan. Rakennuksen painesuhteet on tarkistettava ja korjattava kuntoon. Rakenteen sisäpinnan korjaaminen ilmatiiviiksi estää tällaisen ilmiön yhdessä hyvin toteutetun ilmanvaihdon kanssa. Vanhoissa rakennuksissa kuvaamasi villojen tummuminen on erittäin yleistä, koska ilmanvaihto ei toimi hallitusti ja rakenteet ovat hataria. Eristeitä ei välttämättä tarvitse poistaa. Tarkempia tutkimuksia voi olla tarpeen teettää, mikäli rakenteessa on havaittu kosteutta tai kosteusvaurioihin viittaavia merkkejä. Jos villat vaihtaa uusiin, myös uudet eristeet saattavat tummua ajan kanssa, jos muita korjaustoimenpiteitä ei tehdä.

 

 

 

Tummunut eriste ja rikkoutunut kosteuseriste

Saunan löylyhuoneen eristeenä käytetyn lasivillan pinta oli paikoitellen tummunut varsinkin seinän yläosissa. Koska kosteuseriste oli huonosti laitettu ja paikoitellen rikki, voiko tummuminen johtua kosteudesta?

Kysymys: Onko tummunut lasivilla homehtunut?

Omakotitalomme on rakennettu vuonna 1972 ja se on puurakenteinen. Saunan löylyhuoneen seinäpaneelin uusimisremontin yhteydessä huomasin, että eristeenä käytetyn lasivillan pinta oli paikoitellen tummunut varsinkin seinän yläosissa. Koska kosteuseriste oli huonosti laitettu ja paikoitellen rikki, voiko tummuminen johtua kosteudesta?

Kuinka vaarallista tällainen tummuminen on? Onko se jonkinlaista hometta? Pitäisikö eristeet vaihtaa? Tummuneelta osin vai kaikki? Puurakenteet näyttävät aivan puhtailta.

 

ISOVER vastaa

Yleensä eristeiden pinnan tummuminen johtuu ilman mukana tulleista epäpuhtauksista. Eli jos ilma epäpuhtauksineen pääsee virtaamaan eristeen läpi tai pinnassa, se tummuu. Toisin sanoen eriste toimii eräänlaisena suodattimena, johon epäpuhtaudet tarttuvat. Tämä ei ole vaarallista. 

Mikäli epäillään hometta, niin yleensä se kyllä näkyy myös puurakenteissa. Villa kuivuu puuta huomattavasti nopeammin ja homehtuu vaikeammin, joten jos puu on kunnossa, niin villa on myöskin. Jos tummunut villa häiritsee, sen voi ottaa pois tai imuroida puhtaaksi, mutta mitään ongelmaa ei ole vaikka sen jättää sellaisenaan paikalleen.

 

 

 

Kosteus sisäänpäin kesällä

Miten huomioidaan kosteuden siirtyminen sisäänpäin esimerkiksi seinärakenteessa kesähelteillä?

Kysymys: Jääkö kesähelteillä sisäänpäin siirtynyt kosteus rakenteisiin?

Miten huomioidaan kosteuden siirtyminen sisäänpäin esimerkiksi seinärakenteessa kesähelteillä? Eikö se pysähdy sisällä olevaan höyrysulkuun ja jää rakenteisiin, jos eriste ei pysty sitä itseensä sitomaan ja myöhemmin luovuttamaan?

 

ISOVER vastaa

Teoriassa kyllä. Suomessa on kuitenkin erittäin harvoin (ja silloinkin lyhyitä aikoja kerrallaan) sellainen ulkoilman kosteus, että diffuusiovirta voisi kääntyä ulkoa sisäänpäin ja tiivistyä esimerkiksi höyrynsulun sisäpintaan. Yleensä tällöin tarvitaan vähintään sisäilman viilentävää ilmastointia ja ulkona poikkeuksellisen suurta kosteutta. Tällaisessakin ääritapauksessa rakenteet ovat yleensä sen verran kuivia, että ne pystyvät absorboimaan tarvittavan muutaman gramman kosteuden ilman, että ongelmia syntyy. Tämän tyyppiset ongelmat ovat merkittävämpiä lämpimissä ja kosteissa ilmastoissa (Välimereltä Päiväntasaajalle), joissa sisäilmaa viilennetään systemaattisesti useiden kuukausien ajan vuodessa. Suurempi ongelma Suomen ilmastossa on, jos riittävän tiivis ilman-/höyrynsulkukerros rakenteen sisäpinnasta puuttuu tai tuulensuojamateriaali rakenteen ulkopinnassa on liian höyrytiivis. Nyrkkisääntönä on pidetty, että sisäpinnan vesihöyrynvastuksen pitäisi olla vähintään 5 kertaa suurempi, kuin ulkopinnan. ISOVER suosittelee ISOVER Vario® Xtra höyrynsulkua erityisesti osan vuotta kylmillään oleville rakennuksille tai jäähdytetyille rakennuksille, joissa edellä kuvattua sisäänpäin suuntautuvaa kosteusvirtaa voi hetkellisesti esiintyä. Tämä höyrynsulku mahdollistaa rakenteen suhteellisen kosteuden noustessa sen kuivua sisäänpäin lävitseen.

 

 

 

Naulanreikä höyrynsulkumuovissa

Mitä tehdään, jos höyrynsulkuun tulee reikä?

Kysymys: Mitä tapahtuu, jos höyrynsulkuun tulee reikä?

Minua on askarruttanut höyrysulkumuovin käyttö ja erityisesti se, jos höyrynsulkuun syntyy reikä (esimerkiksi, kun taulu kiinnitetään ruuvilla). Onko silloin vaarana sisäilman kosteuden kerääntyminen mineraalivillaeristeeseen?

 

ISOVER vastaa

Yleisesti voi sanoa, että höyryn- tai ilmansulku tulisi pitää mahdollisimman ehjänä. Tätä edesauttaa se, jos höyryn-/ilmansulku asennetaan ns. asennuskerroksen verran rakenteen sisään. Tämä asennuskerros, jossa esimerkiksi sähköjohdot ja -rasiat voidaan asentaa ilman-/höyrynsulkua rikkomatta, toteutetaan usein esimerkiksi 50x50mm koolauksella. Tulee kuitenkin tilanteita, joissa höyryn-/ilmansulkuun syntyy reikiä eikä käytännössä mikään rakennus ole absoluuttisen ilmatiivis. Tämä onkin syy miksi rakennukseen pyritään ilmanvaihdolla tekemään lievä alipaine. Tällöin (kostea) sisäilma ei pääse virtaamaan rakenteeseen vuotokohdasta. Tampereen teknillisessä yliopistossa on kysymääsi asiaa tutkittu ja yleisohjeena voi sanoa, että kun reiän täyttää ruuvi, naula tai vastaava, käytännön riskiä ei ole.

 

 

 

Kosteussulun vaihtoehdot

Minkälainen kosteussulku käy mineraalivillan kanssa?

Kysymys: Tarvitseeko mineraalivillan kanssa höyrynsulkuna olla muovikalvo?

Minkätyyppinen kosteussulku voi olla? Pitääkö sen olla mineraalivilloilla kaikissa tilanteissa muovikalvo, vai käykö joku muu ratkaisukin?

 

ISOVER vastaa

Rakenteissa voidaan käyttää myös ilmansulkukalvoa sisäpinnassa, joka estää ilman virtauksen rakenteen läpi. Ilmansulkukalvo läpäisee vesihöyryä ja sen vuoksi voi mahdollistaa kosteuden tiivistymisen rakenteessa. Suosittelemme käyttämään ISOVER Vario® Xtra -kalvoa takaamaan rakenteen toimimisen parhaalla mahdollisella tavalla erilaisissa kosteuskuormitustilanteissa. ISOVER Vario® Xtra höyrynsulkukalvo estää huonekosteuden siirtymisen rakenteeseen, mutta se kykenee luovuttamaan kalvon taakse kertyneen kosteuden huoneilmaan lävitseen. Höyrynsulkukerroksen huolellisella tiivistämisellä ja riittävällä ilmanvaihdolla varmistat rakenteiden vähäisen kosteusrasituksen. Sisätilan alipaineistus estää ilmavirtaukset rakenteen lävitse sisältä ulospäin.

 

Kastepiste rakenteessa

Mihin kohtaan kastepiste muodostuu rakenteessa?

Kysymys: Mihin kohtaan kastepiste muodostuu rakenteessa?

Jos asennan rintamamiestaloni ulkoseinään 50 mm tuulensuojavillan lisäeristeeksi, mihin kohtaan rakennetta kastepiste muodostuu? Onko ajattelemani rakenne turvallinen toteuttaa? Talon runkorakenne sisältä ulos on seuraavanlainen: huokoinen kuitulevy, laudoitus, tervapaperi, runko ja purueriste 100 mm, tervapaperi, vinolauta. Nykyisen ulkoverhouksen (vaakapaneeli) olen ajatellut poistaa.

 

ISOVER vastaa

Kastepiste on termi, joka kuvaa ilman suhteellista kosteutta 100% eli tilannetta, jossa ilma ei kykene sitomaan itseensä enempää kosteutta. Tällöin ylimääräinen kosteus tiivistyy eli kondensoituu ympäröiville pinnoille. Jos kastepiste sijaitsee rakenteen sisällä, se tarkoittaa, että rakenne kastuu. Näin ei kuulu tietenkään olla ja rakenteet on perinteisesti Suomessa pyritty rakentamaan siten, että vesihöyryn läpäisykyvyltään eli diffuusiovastukseltaan tiiviimmät materiaalit sijaitsevat rakenteen sisäpuolella ja harvemmat eli läpäisevämmät ulkopuolella – rakenne siis ”harvenee” ulospäin.

Koska Suomen sääolot ja ihmisten elämisen sisäilmaan tuottama kosteuslisä aiheuttavat sen, että erittäin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kosteus pyrkii siirtymään diffuusiolla sisältä ulospäin, voidaan tällaisella ulospäin harvenevalla rakenteella taata, että kosteus pääsee aina poistumaan ulommista rakennekerroksista nopeammin, kuin uutta tulee sisältä tilalle. Tämä tarkoittaa, että kastepistettä ei rakenteeseen synny ja se pysyy kuivana.

ISOVERin suosittelema ratkaisu on käyttää ISOVER Facade -levyä lisäeristeenä. Levy on, kuten muutkin ISOVER-eristeet, diffuusioavoin huokoinen mineraalivillatuote, joka päästää rakenteesta tulevan kosteuden esteettä lävitseen tuuletusrakoon ja edelleen ulkoilmaan. Tämä on kosteusteknisesti turvallinen tapa lisäeristää. Samalla lisätään rakenteen tuulitiiviyttä ja saadaan katkaistua runkorakenteen kylmäsillat. Seinien sisäpintojen lämpötila nousee ja aikaisemmin kylmien pintojen aiheuttama ilman liike eli ”vetoisuus” vähenee. Laskennallisesti, eli U-arvojen valossa, rakenteen lämpöhukka lähes puolittuu, mutta tosiasiassa säästö voi olla vielä suurempi, kun sisällä ei tarvitse pitää kylmää hohkaavien seinäpintojen takia ylilämpöä. Jokainen aste, joka huonelämpöä voidaan pudottaa, alentaa lämmityskustannuksia noin 5 % lisää. Voit laskea säästösi Energiansäästölaskurilla!

 

Vario-höyrynsulkujärjestelmä

Hyvä ilmatiiviys suojaa rakennusta vaurioilta ja säästää energiaa. Katso video Vario-höyrynsulkujärjestelmästä alta!

Hyvä ilmatiiviys suojaa rakennusta vaurioilta ja säästää energiaa.